Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Valitse kieli

  • fi

    Sivuston kieleksi on valittuna suomi.

  • en

    Set english as the language of the page.

Jalmari Ruokokosken maalaama asetelma vuodelta 1932, jossa rapuja, sieniä, juureksia, lasipullo ja kulho.
Jalmari Ruokokoski, Rapuja, 1932. Öljy kankaalle. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, PW-8:17.

Eat & Eye − Näyttely, jossa pääosassa ruoka, kattaukset ja ateriat 26.11.2022−29.10.2023

Riihimäen taidemuseon kokoelmanäyttelyssä Eat & Eye pääosassa ovat ruoka, kattaukset ja ateriat. Näyttelyssä esitellään, kuinka taiteilijat ovat näitä teemoja kuvanneet. Kyse on ennen kaikkea taiteilijoiden suhteesta ruokaan ja aterioihin: mitä nämä asiat ovat mahdollisesti heille merkinneet. Katsojaa houkutellaan tarkastelemaan aiheeseen liittyviä teoksia uudenlaisista ja hieman yllättävistäkin näkökulmista.

Näyttelyn nimi voisi olla nykyravintolan nimi: Eat & Eye. Näyttely on yhdenlainen menu tai kattaus, jossa tarjolla on erilaisia ruokaan, aterioihin ja kattauksiin liittyviä teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista.

Näyttelyä voi tarkastella tutkimalla ja pohtimalla, miksi ja miten taiteilijat kuvasivat aterioita, ruokaa ja ruoka-aineksia, joista ateriat koostettiin ja ruokaa valmistettiin. Lyhyet tekstikatkelmat kertovat muutamin esimerkein, mitä ruoka ja ateriat heille merkitsivät ja millainen rooli niillä oli taiteilijoiden arjessa tai taiteellisessa työssä.

Taide on silmänruokaa, ja oikeanlainen ravinto hyväksi (silmien) terveydelle. Taiteilijalle molemmat olivat tärkeitä, elinehtoja: tehdä taidetta ja syödä. Niukat ja vaatimattomista ruoka-aineista koostuvat asetelmat, kuten Tyko Sallisen Silakka-asetelma, kertovat taiteilijoiden taloudellisesti tiukoista taiteilijavuosista. Jalmari Ruokokoski maalasi torilta ostettuja kaloja, jotka ensin toimivat malleina maalauksille, ja sen jälkeen ne valmistettiin ateriaksi perheen yhteiseen ruokapöytään. Marcus Collinin rapu-asetelma kertoo enemmän yltäkylläisyydestä – tai sitten se viittaa rapujuhliin.  Hedelmiä ja kasviksia kuvattiin myös asetelmiin, joissa päämääränä oli kaunis, silmää ja mieltä miellyttävä ja myyvä lopputulos. Tällaisten teosten ajateltiin sopivan esille koteihin, ne sisälsivät jotakin tuttua ja helposti lähestyttävää. Roikkuvat riistalinnut, sienet ja perkausta odottavat kalat kertovat arkipäivän aterioista ja elämästä sen kaikkine sävyineen.

Näyttelyssä teokset nostavat vaihtelevasti esille kauneuden ja rumuuden välisen rajapinnan, elämän kiertokulun ja värien erilaiset merkitykset. Sinällään yksinkertaiset teemat saattavat näyttäytyä aivan uudella tavalla. Taiteilijat ovat tutkineet maalauksissaan muotoja, värejä ja sommittelua – mutta toisinaan kertoneet ehkä enemmän. Teokset voivat kätkeä sisälleen monenlaisia merkityskerroksia, symbolisia vihjeitä ja avaimia mitä moninaisimmille tulkinnoille tai viittauksia asetelmataiteen ja aterioita kuvaavien maalausten pitkään historiaan. Näyttelyssä voi pohtia tällaisia merkityksiä: onko teoksissa kyse jostakin muustakin kuin pelkästään esitetyistä hedelmistä, vihanneksista tai aterioista? Vai, onko kyse sittenkin vain kaaleista, porkkanoista, omenoista, sienistä, kaloista ja riistalinnuista?

Se mikä maalauksessa näyttää silmälle hyvältä, ei välttämättä ole maultaan hyvää, tai edes syötävää. Vaikka näyttely ei välttämättä herätä ruokahalua, se toivottavasti herättelee uusia ajatuksia ja tapoja tarkastella ruokaan ja aterioihin liittyviä tuttuja ja niin jokapäiväisiä teemoja.

Näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, posliinia, tina-astioita ja muuta esineistöä Riihimäen taidemuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia Tyko Salliselta, Helene Schjerfbeckiltä, Jalmari Ruokokoskelta, Ester Heleniukselta, Arvo Makkoselta, Ellen Thesleffiltä, Venny Soldan-Brofeltilta, Mikko Carlstedtilta, Ingrid Ruinilta, Mikko Oinoselta, Väinö Hervolta, Ilmari Aallolta, Tuomas von Boehmilta sekä muilta taiteilijoilta.