Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Valitse kieli

  • fi

    Sivuston kieleksi on valittuna suomi.

  • en

    Set english as the language of the page.

Jalmari Ruokokosken maalaus Onni Muusari vuodelta 1920.
Kuva: Jalmari Ruokokoski, Onni Muusari, 1920. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.

Boheemielämää

11.5.2019−19.4.2020

Näyttelyssä on esillä 1900-luvun alussa opiskelleiden ja työskennelleiden, aikakautensa keskeisimpien taiteilijoiden teoksia. Näyttelyn nimi ei viittaa niinkään teosten aiheisiin vaan 1900-luvun alkuun – aikakauteen, johon erityisesti on yhdistetty boheemeja taiteilijoita, kuten Jalmari Ruokokoski ja hänen ympärilleen muodostunut taiteilijapiiri. Näyttelyn nimi onkin saanut alkunsa L. Bäcksbackan 1944 julkaisemasta Jalmari Ruokokosken elämästä ja taiteesta kertovasta kirjasta ”J. Ruokokoski, Bohemen – Bravurkonstnären” (suom. v. 1944 J. ” Ruokokoski, Boheemi – Taituritaiteilija”).

Näyttelyn pääkuvaksi on valikoitunut Jalmari Ruokokosken öljyvärimaalaus aikakauden toisesta boheemitaiteilijasta Onni Muusarista vuodelta 1910. 1900-luvun alun nuori taiteilijasukupolvi ilmaantui taiteen kentälle aiempia taiteilijasukupolvia vaatimattomimmista oloista. Näkyvimpänä tulokasjoukkona vaikuttivat suomenkieliset miestaiteilijat. Taloudelliset haasteet, yhteiskunnallinen tilanne ja tapahtumat heijastuivat ajan taiteeseen ja taiteilijoiden selviytymiseen ammatissaan. Monen taiteilijan elämään kuului taloudellinen epävarmuus, niukkuus ja sovinnaisten elämäntapojen ulkopuolelle jättäytyminen. Uutiset sattumuksista taiteilijakahviloissa, taidekouluissa ja opintomatkoilla, sekä kiivaat julkiset väittelyt taiteesta yhdessä värikkäiden elämänkohtaloiden ohella olivat otollisia vahvistamaan mielikuvia taiteilijoiden boheemista elämäntavasta.

Näyttelyssä teokset on esitelty teemoittain. Mukana on teoksia lähes viideltäkymmeneltä taiteilijalta, yhteensä lähes 100 teosta. Pääasiassa teokset ovat 1910- ja 1920-luvuilta ja öljyväritöitä, mutta mukana on myös muutama pastellityö sekä veistos. Esillä on myös paljon teoksia, jotka ovat olleet erityisen harvoin esillä. Eniten teoksia on Jalmari Ruokokoskelta, Marcus Collinilta, Ragnar Ekelundilta, Pekka Haloselta, Eero Nelimarkalta ja Tyko Salliselta. Esillä on teoksia myös aikakauden hieman tuntemattomilta taiteilijoilta. Näyttelyssä on teoksia valtaosin miestaiteilijoilta, mikä vastaa hyvin aikakauden eli 1900-luvun alun tilannetta: naistaiteilijoiden teoksia oli vähän esillä näyttelyissä.

Teoksia on esillä seuraavilta taiteilijoilta:

Ilmari Aalto, Wäinö Aaltonen, Uuno Alanko (Uno Alanco), Hugo Backmansson, Väinö Blomstedt, Mikko Carlstedt, Alvar Cawén, Marcus Collin, Ragnar Ekelund, Magnus Enckell, Antti Favén, Hjalmar Hagelstam, Pekka Halonen, Aarre Heinonen, Lennu Juvela, Ulf Johansson, Väinö Kamppuri, Väinö Kunnas, Atte Laitila, Per Åke Laurén, Anton Lindforss, William Lönnberg, Kosti Meriläinen, Eemu Myntti​, Juho Mäkelä, Eero Nelimarkka, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Oskari Paatela, Jonas Petterson, Yrjö Ramstedt, Essi Renvall, Juho Rissanen, Valle Rosenberg, Ingrid Ruin, Jalmari Ruokokoski, Yrjö Saarinen, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Vilho Sjöström, Torsten Tisell, Ellen Thesleff, Werner Thomé, Ragnar Ungern, Carl Wilhelms, Einari Wehmas ja Werner Åström.

Näyttelyn kaikki teokset kuuluvat Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan. Näyttely on esillä taidemuseon 2. kerroksessa. Toisessa kerroksessa on esillä uudistetussa ns. kokoelmahuoneessa myös kokoelmista aasialaista antiikkiesineistöä sekä Helene Schjerfbeckin teoksia.