Hyppää sisältöön

Valitse kieli

  • fi

    Sivuston kieleksi on valittuna suomi.

  • en

    Set english as the language of the page.

Hugo Backmanssonin teos Vapaalla vuoldeta 1914.
Hugo Backmansson, Vapaalla, 1914. Öljy. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.

Meno–paluu Pietariin

10.9.–29.10.2000

Riihimäen taidemuseossa avautuu syyskuussa näyttely ”Meno–paluu Pietariin”. Näyttely kertoo Pietarin radan avautumisesta vuonna 1870 ja ratayhteyden kulttuurisesta merkityksestä. Keskeisen osan näyttelyä muodostavat suomalaiset taiteilijat, jotka opiskelivat tai työskentelivät tsaarinajan Pietarissa sekä taiteilijoiden työskentelyyn vaikuttaneet venäläiset taiteilijat.

Syyskuun 11. päivänä Riihimäen kaupunki täyttää 40 vuotta ja Riihimäki–Pietari -radan avaamisesta on kulunut 130 vuotta. Näyttely käsittelee tsaarinajan viimeisiä vuosikymmeniä eli Riihimäki–Pietari -ratayhteyden avaamisen jälkeistä aikaa vuoteen 1917 saakka.

Näyttelyssä kartoitetaan Riihimäen paikallishistoriaa, Pietarin radan vaikutusta sekä Pietarissa opiskelleita tai siellä vaikuttaneita suomalaistaiteilijoita. Tarkoituksena on tuoda näkyviin jotain siitä maailmasta, joka vallitsi Pietarin radan rakentamisen ja avaamisen aikaan.

Väliasema Riihimäki syntyi Helsinki–Hämeenlinna -radan varrelle. Hieman myöhemmin Pietarin rata teki Riihimäestä Suomen ensimmäsien risteysaseman. Näyttelyssä keskitytään pääasiassa Pietariin ja Riihimäkeen, mutta päästään vilkaisemaan myös väliasemia vanhojen valokuvien avulla.

Radan myötä Suomi sai uuden ja nopean yhteyden Venäjälle. Luonnollisesti myös taideyhteydet olivat varsin vilkkaat suurkaupunki Pietariin. Vaikka Pariisi oli ajan kuvataiteilijoiden suosikkikaupunki, moni suomalaisteitaielija matkusti opiskelemaan ja työskentelemään myös Pietariin. Nämä taiteilijat olivat suorassa kosketuksessa mm. 1870-luvulla syntyneeseen venäläisen realismin koulukuntaan. Pietarisssa opiskelivat mm. Oscar Kleineh (1846–1919), Hugo Backmansson (1860–1953), Eero Järnefelt (1863–1937), Juho Rissanen (1873–1950) ja Grigor Auer (1882–1967). Albert Edelfelt (1854–1905) maalasi Pietarissa muotokuvia, mm. tsaariperheen lapsia 1880-luvulla.

Näyttelyn tärkeimmät lähteet ovat olleet taidehistorioitsija Marju Rönkön tutkimus, joka selvittää Pietarin taideakatemiassa opiskelleita suomalaisia vuosina 1809–1917, ja Petroskoissa sijaitseva Karjalan tasavallan taidemuseo. Näyttelyssä esitellään mm. I. Aivazovskin (1817–1900), M. Botkinin (1839–1914), M. Clodt von Jürgensburgin, I. Levitanin (1860–1900), V. Makovskin (1846–1920), V. Mathén (1856–1917), I. Repinin (1844–1930), ja I. Shishkinin (1831–1898) teoksia. Mukana on myös Aleksanteri III:n puolison Maria Fjodorovnan (1847–1928) maalauksia.

Näyttelyn muut teokset ja esineet on koottu julkisista ja ykstyisistä suomalaisista kokoelmista. Näyttelyä ovat tukeneet Ekokem Oy Ab ja VR-yhtymä Oy.